Lukemaan opittuani minua alkoi kiinnostaa suuret suomalaiset tutkimusmatkailijat kuten Castrén, Donner, Pälsi, mutta ahmin myös ruotsin-, norjan- ja tanskankielisiä kirjoja Amundsenista, Freuchenis...mehr sehenLukemaan opittuani minua alkoi kiinnostaa suuret suomalaiset tutkimusmatkailijat kuten Castrén, Donner, Pälsi, mutta ahmin myös ruotsin-, norjan- ja tanskankielisiä kirjoja Amundsenista, Freuchenista, Rasmussenista, sillä siihen aikaan suomenkielisiä tietokirjoja oli vielä vähänlaisesti. Lukion käytyäni, huomasin, että minun oli ehdottomasti opiskeltava venäjää. Sillä tiellä olen edelleen.
Venäjän Karjalassa Petroskoissa ja Kizhin saarella kävin ensi kerran v. 1968. Matkat jatkuivat kattaen koko Karjalan alueen ja osin Kuolaa. Liikuin enimmäkseen vesitse soutaen tai meloen. Ruijassa pisin melomani matka ystäväni Ari Laitisen kanssa alkoi Alteidetistä kiertäen koko rannikon Jøkelfjordenin, Arnøyan ja Skjervøyn kautta Lyngenin vuonon perukkaan samalla haastatellen ihmisiä.
Sain tilaisuuden toimia venäjän kielen opettajana Åbo Akademissa ja sittemmin kansalaisopiston rehtorina organisoin ja vedin EU- sekä Suomi-Venäjä yhteistyöprojekteja. Järjestin myös vuosittain eri Itämeren maissa toistuvia Nordic Art taideseminaareja. Perustin opistooni Innoverstaan keksintötoimintaa varten ja tässä yhteydessä Eco-Trip Finland-tapahtuman uusiutuvaa energiaa käyttäville kulkuneuvoille. Osallistujia saapui koko Euroopan alueelta siis myös Venäjältä. Taas venäjän taidosta oli iloa.weniger sehen